Desert Storm Australia

Aasian kuuman ja kostean ilmaston jälkeen oli todellinen helpotus päästä ilmastoon, jossa ei ole jatkuva hiki. Keväinen Sydney aukesi aurinkoisena, kun kaksi yölennolta pöllähtänyttä matkailijaa saapui lukuisten maahantulotarkastusten jälkeen lentokentän pihalle. Siitä alkoi Australia Adventures Part 1.

Lasse ja Martta (hienot Sydneyssä asuvat ystävät) asuvat Kings Crossin kaupunginosassa, joka on aivan keskustan tuntumassa (oopperatalolle 20 min. kävelymatka). Alue on reppureissaajien suuressa suosiossa (paljon hostelleja, ja punaisten lyhtyjen katu). Asetuimme Eva's Pack Packers nimiseen hostelliin, joka on hiukan kalliimpi (2hh/45€ ilman omaa WC:tä, kattoterassi kaasugrillein) mutta todettu rauhalliseksi ja toimivaksi. Alueella on myös edullisempia asuinpaikkoja, joten ei muuta kun tutkimaan jos suuntana on Kings Cross.

Ensimmäinen iltapäivä meni päiväunien parissa ja alkuillasta tapasimme kauas kadonnet ystäväsemme. Ilta oli kerrassaan loistava paikallisten viinien ja oluiden parissa ja kruununa kulinaristiselle elämykselle oli läheisen kalaravintolan illallinen. Paikallinen ruoka on loistavaa ravintolasta ja hintatasosta riippumatta. Mahtava härän pihvi Kings Crossin Bourbon-ravintolassa lisukkeineen 6 € ja vastaavia tapauksia on maa pullollaan. Pääosin ravintolahinnat on noin 40-60% Suomen hintatasosta, mutta täälläpä ei tunneta paskaa palvelua tai laadutonta ateriaa.

Ensimmäisenä ehjänä päivänä matkamme suuntautui Botanic Gardenin (suuri ja hieno puistoalue keskustan ja meren tuntumassa, joka pullistelee paikallisista jumppaajista ja lenkkeilijöistä. Sydney on täynnä urheiluhulluja!) läpi superhienolle oopperatalolle ja Harbour Bridgelle. Kierros oopperatalolla oli hintansa arvoinen (20€/nuppi) ja nyt tiedän, että Eero Saarinen valitsi tanskalaisen Jörn Admundsenin suunnitelman toteutettavaksi 1955. Ilta sujui keskustan eri paikoissa paikallisoppaiden seurassa paikallisia tuotteita maistellen.

Hiekkamyrsky! Maailmankin mediat saavuttanut punainen hiekkamyrsky muutti seuraavan rantapäivän utuiseksi päiväksi kaupungilla. Mahtava juttu kun maailma kuivuu, ja kukaan ei tiedä miksi... Hiekkamyrskyjä ei Sydneyssä muuten usein nähdä, joten meillä kävi tavallaan tsäkä. Monet ikänsä kaupungissa asuneet sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet vastaavaa. Ilta huipentui Evasin katolla vietettyihin grillikemuihin, joissa nautittiin muun muassa Skipyä, eli kengurua. Herkkua.

Kolmas Australia-päivä oli perinteistäkin perinteisempi päivä. Bussilla Bronte Beachille ja siitä kävelyä rantaa pitkin kohti Bondi Beachia. Mahtava ranta-alue on surffari- ja minibikinipainotteista, joten miksikäs siellä ei ihminen viihtyisi.

Torstai-iltana oli Martan ja Lassen lomanaloittajaiset ja perjantaiaamuna oli kaikkien määrä suunnata kohti Uutta-Seelantia ja Chrischurchia. Kohtalo astui kuitenkin peliin tässä vaiheessa, kun Lassen passia ei löydetty, mittavistakaan etsinnöistä huolimatta. No onneksi suomalaiset upseerit toimeliaisuudellaan saivat asiat siihen pisteeseen, että Lasse pääsi vielä saman päivän iltalennolle uudella passillaan. Tai niin ainakin luultiin...

Hong Kong Ping Pong Ding Dong

Kaupunki, jossa tuntuu olevan kaikkea ja vaikka kuinka paljon, mutta lopulta kaikkea on vain paljon. Siis hieno ja todella toimiva suurkaupunki, joka saattaa tuntua väsyneillä jaloilla liikkeellä olevalle matkalaiselle välillä liiankin suurelta.

Koneen laskeuduttua ja passin usean näyttämisen jälkeen matkaaja on todellakin Hong Kongissa. Ensimmäisenä tekona kannattaa marssia junalipputiskille ja ostaa junaan/bussiin (MTR) Octopussy-kortti. Kortille ladataan rahaa ja vilautetaan juna-aseman porteilla mentäessä ja poistuttaessa, ja näin matkat maksetaan helposti ilman sähläystä. Octopussy-kortin alkusaldo on 10 euroa. Sillä matkusti näppärästi neljä päivää ympäri kaupunkia. Taksi lentoasemalta keskustaan maksaa noin 30 euroa, joten junalla säästää helposti pitkän pennin. Supersäästövinkki: Lentokentältä kannattaa mennä S1-bussilla Tung Chuckiin ja jatkaa sieltä keskustaan MTR:llä.

Hong Kongissa asuimme Panda-hotellissa (siis hotellin nimi on Panda) ja nautimme taas vaihteeksi luksuksemmasta majoituksesta (HRS.com:in kautta 39€/yö). Päivä oli mukava aloittaa aamiaisella, ja sen jälkeen suunnata hotellin kuntosalille, ja allasosastolle ottamaan hetkeksi aurinkoa. Kun saunan jälkeinen olotila oli stabiloitunut, niin matka junalla eri puolelle kaupunkia oli helppo aloittaa läheiseltä juna-asemalta.

Maininnan arvoisia paikkoja/elämyksiä:

• Yömarkkinat Mon Kokin aseman lähellä. Eli oikeasti huippulöytöjä halvalla (aitoustodistuksia merkkituotteista ei ehkä aina pyydettäessäkään saa).
  




• The Ultimate Light and Sound Show. Star Ferryssä Kowloonin kärjessä on joka ilta 20.00 ihan kohtalaisen massiivinen Armi ja Danny Show, eli valoshow pilvenpiirtäjämittakaavassa.
  




• CityGate Outlet. Noin 70 eri outlettiä Tung Chuckin MTR-asemalla (siis sama asema, jolta pääsee lentokentäle S1-bussilla). Todella hyvää vastinetta vähille rahoille.
  




• Kowloon Park. Suuri puisto keskellä ydinkaupunkia, jossa on mm. suuri ulkouima-allasalue, flamingoja ja muuta mukavaa.
  




• Keskustan (Kowloon ja Hong Kong) kadut. Jos haluat ihmetellä ihmisvilinää, Rolex-kauppiaita ja kuumaa ostoshelvettiä niin ei muuta kun keskustan kaduille tallaamaan (huonoilla kengillä kokemuksesta saa tuplasti enemmän irti).




• 
  Paikallinen kiinalainen ruoka. Liha, jossa ei ole mitään syötävää ja lisukkeet, joita ei ole on keittiöisen erikoisuus, ainakin turisteille. Paahdettu kyyhky oli tosin melko hyvää.

Kaiken kaikkiaan mukavasta kaupunkikokemuksesta on hyvä lennähtää Austraaliaan, jossa Lasse (A.K.A. Risteilyisäntä) ja Martta jo odottavatkin kauhusta jäykkinä ja vesi kielellä. Johannan Hong Kongissa kärsimä perusturistimahatautikin (ilman ylenantia) alkaa olla jo voiton puolella...

- Captain and One Woman Crew

Kuvat tulee hetken päästä.

Tioman A.K.A ZehnMann

Matka Melakasta Tiomanille alkoi 10. syyskuuta ja arvioitu matka-aika oli alunperin noin kahdeksan tuntia. No, aamubussi oli peruttu, joten jouduimme ottamaan myöhemmän bussin. Vaikka kuljettaja ajoi kuin Ari Vatanen sokeana ja kolmen promillen humalassa, niin olimme silti myöhässä aikataulusta, kun saavuimme länsirannikon kaupunkiin nimeltä Mersing. Taas suuri kiitos Ramadanille, sillä myös viimeinen lautta, johon olisimme kerenneet, oli peruttu. Ei muuta kun hotellia kohti ja seuraavana aamuna uusi yritys kohti Tiomania. Mersing oli kuitenkin yllättävä poikkeus mahtavan pitserian ansiosta (iso pitsa 2,5€, ja täällä niiiiiiin harvinainen oliiviöljyllä valeltu TOMAATIMOZARELLASALAATTI 2€).

Yhdennentoista päivän aamuna olimme jo ennen kukon laulua satamassa odottamassa lauttaa, mutta kun taas jostain taikaiskusta aamulautat oli peruttu ja odottelumme satamassa venyi neljään tuntiin. Lopulta kuitenkin voittajafiilis sai vallan kun huomasimme, että yhteysvene jossa olimme, lähti liikkeellä (lauttamatka edestakaisin 12 €). Siitä sitten vaan ABC Beachille ja kohti Nazri's Place nimistä resorttia, ja nautinto verovapaan saaren auringosta saattoi alkaa (todella toimiva Chalet 12 €/yö mittavan aamaisbuffeen kanssa, 3 olutta onnentunneilla 2€).

Fortunately we met in Melakas bus station a German guy called Markus. From there we started travelling together and it lasted four days. It was extremely nice to spend time and solve problems while travelling with sympathic and intelligent man like Markus. Specially we will remember the moments on the beach waiting for sun to set, having a relaxed feeling and conversations and of course using the anvantage of taxfree island offers. Thanks Markus! We'll keep in touch.

Ensimmäinen päivä Tiomanilla meni oleiluun ja paikan tutkimiseen. Toinen pävä samoissa merkeissä. Kolmantena päivänä olikin sitten taas ohjelmaa kerrakseen sukellusretken (kaksi sukellusta Coral Islandin ympäristössä) ja asuinpaikan muutos luksusta tihkuvaan Berjaya Resortiin (Adoga.com:sta mökki aamiaisella 43€). Saarella olevan Berjayan palveluihin kuuluvat muunmuassa oma golfkenttä, pari allasosastoa, useita ravintoloita ja muuta, jotka kuukauden kohtuullisen askeettisten olojen jälkeen herättävät lähinnä hämmästystä ennemmin kuin riemun kiljahduksia. Kuitenkin huippupaikka ja 14. päivän iltapäiväsukelluksella näimme vihdoin ja viimein kaksi kilpikonnaa popsimassa korallia. (Jeeeeeeeeeeeee!! Johannan huom.) Muutenkin sukellukset Tiomanilla olivat aikamoista herkkua. Pelkät korallit olivat jo niin kauniita, että sukellus olisi kannattanut yksin niidenkin takia. Onneksi vedestä löytyi kuitenkin myös paljon elämää: tursaista aina isoihin (ja yhteen ihan pikkupikkupikku) mureenoihin. Valitettavasti haita ei Tiomaniln vesistä bongattu. Parempi tsäkä Australiassa?

Mahdollisuuksien Melakassa

Bussit toimivat Malesiassa loistavasti. Palvelu on hyvää, bussiliput pilkkahintaisia, autot hyvätasoisia. Useimmiten bussit ovat vieläpä perillä etuajassa. Näin ollen pääsimme Mellakkaan perille jo aamu viideltä - kieli solmussa ja osa silmistä vielä ummessa. Onneksi hotellin setä päästi meidät etuajassa huoneeseemme, ja unet jatkuivat vielä muutaman tunnin Hotel Grand Continentalin pehmeissä sängyissä (***-hotelli, 29 euroa/yö, runsas aamiainen ja muutenkin mukava palvelu. Päivän englanninkielinen lehti sujautetaan huoneeseen aamulla oven alta!)

Melakakassa voi tehdä mitä vain. Parasta kaupungissa on kuitenkin todella idyllinen ja aito (turismi ei ole lonkeroillaan turmellut kaupunkia) vanha kaupunki, jonka lähettyvillä ostoshiirille on tarjolla yksi Malesian suurimmista ostoskeskuksista (myös Outlet-kauppoja ja jopa aikuisviihdealan liike). Arkisin monet vanhan kaupungin liikket ja ravntolat sulkevat luukkunsa kuitenkin jo kuuden jälkeen, jolloin paikan tunnelma käytännössä kuolee. Jos vanhan kaupungin kaduille kuitenkin ehtii tätä ennen, löytää pikkuputiikeista vaatteita ja paikallista taidetta pilkkahintaan. Antiikkiliikkeitäkin Melakassa on joka kulmalla, mutta niiden hinnoissa ei ole mitään pilkkaamista.

Kakkosaamuna veimme pyykit pesulaan (2,2 € 6kg:n säkki) ja ei muuta kuin kohti Mellakan eläintarhaa. Noin 12 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan zoohon (pääsymaksu 1,5e) ja takaisin pääsi kätevästi paikallisbussilla (80 senttiä per naama). Etukäteen eläintarhaa oli kehuttu Malesian parhaaksi,eikä tätä ole syytä epäillä. Suomalaisittain epäilyttävän matalien aitojen takaa löytyivät kaikki eläimet leijonista ja susista kirahveihin, apinoihin, alligaattoreihin ja valkoisiin jättisarvikuonoihin. Ylimääräisiä sydämentykytyksiä tarhassa tarjosi se, että osaan häkeistä (muun muassa iguaanien, papukaijojen ja apinoiden) pääsi kävelemään sisään. Läheltä kävikin, ettei ylhäällä puussa roikkunut apina osunut ripulipommillaan suoraan meikäläisten päähän.

Ai niin, ruoka Melakassa on jotain aivan käsittämätöntä. Voit dipata mitä vain satay-kastikkeessa puoli-ilmaiseksi, syödä kahdella eurolla mahan täyteen sushia ja kaikkea maan ja taivaanväliltä puoli-ilmaiseksi mahtavalla mäkuelämyksellä höystettynä.

-Duo Savolaiset

P.S. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, että Malesiasta ei saa alkoholia uskonnollisista syistä, niin kaikille tiedoksi että kyllä sitä saa. Kukaan ei ole jäänyt ilman, eikä tule jäämään.

Pentti Perhenttian

Saarikiertueen tällä erää viimeinen saari on nimeltään Perhentian. Taksilla Kuala Terengganusta Kuala Besutiin (20 €/4 hlö) ja siitä pikaveneellä saarelle alle puolessa tunnissa. Majapaikka olikin ennalta varattu Watercolours pienemmällä saarella ja erittäin toimiva paikka (12 €/bungalovi/yö). Paritaloasuminen Haju&Ståhlin kanssa sujuu mallikkaasti, nälkä on kuitenkin yhteinen vihollisemme joka silloin tällöin yllättää.

Resorttimme yhteydessä on oma sukelluskoulu, jossa on pieniä ryhmiä, todella hyvä palvelu ja muutenkin erinomainen paikka. Sukellustahtimme on ollut sukellus per päivä. Suosittelen todella paikkaa, jos haluaa edulliseen hintaan itselleen todella tasokasta toimintaa. Viimeinen sukellus tehtiin kimmon kanssa 92 metrisen sokerilaivan uumeniin. Sanat eivät riitä kuvaamaan taaskaan kokemusta hylyn sisällä ja ympärillä, jossa oli leijona- ja skorpionikaloja, bambuhaita, barracudia ja vaikka mitä muita.

Jostain syystä italialaiset ovat löytäneet tiensä myös tänne. Ikävänä lieveilmiönä on mukana tullut myös perinteiset miesuimahousut, elikkäs speedot. Toivottamasti jollain lailla lähitulevaisuudessa voidaa kieltää speedojen käyttö rannalla, sillä onhan onhan naisten topless-kulttuurikin kriminalisoitu.

Kun sunnuntai saapuu, niin tiemme mainioiden matkakumppaniemme kanssa eroaa. Kimmo ja Heidi lähtevät Balille ja The Savolaiset Duo suuntaa yöbussilla Melakaan/Malaccaan. Mutta olipas mahtavaa matkaseuraa, suuret kiitokset näin ollen aivan käsittämättömän loistaville ihmisille!

Pulau Perhentian, saaripisteet 9.

- Savage -